Olympia-blogi

Nyt ovat sitten olympialaiset osaltani ohi. Ainakin mitä tulee paikan päällä seuraamiseen.

Pakko sanoa, että matka oli mahtava kokemus ja kisat vaikuttavat erityisen onnistuneilta. Massat olivat suuret, mutta järjestelyt sujuvat. Turvajärjestelyt ovat tiukat, mutta mutkattomat. Opasteet selkeät ja vapaaehtoisavustajia joka puolella. Ja kaikki ovat ihan älyttömän ystävällisiä. Aivan kuin Britannia olisi avannut näyteikkunan maailmaan.

Aina jotain pientä hämminkiä tulee. Undergroundin stadionille johtava metrolinja lakkasi toimimasta juuri kun olin menossa sinne perjantaina. ”Overground” olikin sitten niin täynnä, ettei kunnolla seisomaan pystynyt. Työmatkalla ollut mies kirjoitti kännykkäänsä ”f****ing Olympics”. Enkä saanut ostettua tuliaisteepaitaa, kun valikoima oli niin huono. Mutta eivät nämä kovin merkittäviä ongelmia ole.

Pääsin katsomaan yhtä yleisurheilun alkukilpailua, painonnoston loppukilpailun ja lentopallon alkuotteluita. Yleisurheilu on erityisesti mainitsemisen arvoinen. Oli uskomatonta, että 80 000 tuhannen ihmisen stadion oli täynnä aamun alkukilpailuissa. Onkohan näin tapahtunut koskaan aikaisemmin?

Stadion hohti uutuuttaan ja tunnelma hieno. Britit kannustivat raivokkaasti omiaan joka alkukilpailussa. Pelkkä stadionille ilmestyminen kirvoitti kannustushuudot. 

Ja toisaalta, mikä on kannustaessa kun menestystäkin tulee. Suomalaisena on aika lailla statistin asemassa, kun urheilijoita ei ole juuri lainkaan ja hekin vain harvoin pääsevät jatkoon. Mutta näin Keskisalon loppukilpailuun johtaneen juoksun, mikä oli hieno.

Suomalaisten urheilujohtajien kannattaisi tutkia, mitä britit ovat tehneet (oikein). Heidän urheilumenestyksensä lähti raketin kaltaiseen nousuun viime vuosikymmenen puolivälissä. Atlantassa 1996 kokonaismitallisaalis oli 15. Pekingissä 2008 pelkkiä kultia tuli 19 ja Lontoossa nyt jo 14!

Syyksi on mainittu mm. loton veikkausvoittovaroista tuleva rahoitus. Monet henkilökohtaiset valmentajat ovat päätoimisia. Ainakin yleisurheilijoilla on ihan uudenlainen harjoituskeskus, jossa on kokonaisvaltaisesti otettu fyysiologiset ja psykologiset vaatimukset huomioon. Mutta asiassa on takana jotain muuta, joka voi selittyä vain oikeanlaisen systeemin ja ammattimaisen suhtautumisen kautta. Urheilijoista ja valmentajista huokuu itsevarmuus ja tasapainoisuus, vaikka luulisi olevan kotikisojen paine niskassa. Kun perustaso on kova ja he myös onnistuvat suorituksissaan, tulosta tulee.

En ihmettelisi, vaikka Lontoon 2012 Olympiakisoja muisteltaisiin yhtenä kaikkien aikojen onnistuneimpina.