Jälkipyykkiä

Vaalit menivät aika lailla odotusten mukaan. Omalta kannaltani jopa niin pitkälle, että jännitän saanko kirjapalkinnon Helsingin Sanomien ja Unto Hämäläisen Perässähiihtäjä-blogin veikkauksessa. Ennakoin tulokseksi 62.8 ja 37.2 eli 0.2 prosenttiyksikköä meni vikaan. Viidelle parhaalle oli tällainen palkinto luvassa.

Mutta se siitä. Maa siirtyy nyt vahvaan Kokoomus-valtaan, kun sekä pääministeriys että presidenttiys ovat puolueen käsissä. Tämmöistä ei ole ollut koskaan aikaisemmin.

Voidaan kysyä, ovatko vahvat punamulta-vallan ajat ohitse, koska sekä Keskusta että SDP ovat olleet laskusuunnassa jo jonkun aikaa (ellei Väyrysen suhteellista onnistumista lasketa). Kokoomushan oli pitkään kokonaan syrjässä päätöksenteosta. Ensimmäinen sotien jälkeinen kokoomuslainen pääministeri oli Holkeri vasta 1987 ja nyt sitten Katainen. Ja viimeinen tämän puolueen presidentti oli Paasikivi vuonna 1956.

Niinistön linjasta olisi helpompi esittää arviota, jos presidentti olisi talouspoliittinen päätöksentekijä. Eurooppa-myönteinen hän tietysti on. Mielenkiintoista nähdä, onko tuleva presidentti vähemmän aktiivinen kuin Halonen globaaleissa ja kehitysyhteistyökysymyksissä. Tai tuleeko joitakin ihan uusia painotuksia.

Näistä vaaleista on yritetty viritellä amerikkalaistyyppistä jakoa konservatiiviseen ja liberaaliseen Suomeen. Itsekin näen jossain määrin merkkejä tästä puoluekenttää sekottavasta suuntauksesta, kun ajattelemme tiettyjä avoimuus- ja suvaitsevaisuuskysymyksiä ja kun vasemmisto-oikeisto –akseli on menettämässä merkitystään. Mutta siitä ei ollut toisen kierroksen vaalissa kysymys. Niinistöä voi luonnehtia vähintään maltilliseksi konservatiiviksi tai jopa sosiaaliliberaaliksi. (Talouskysymykset ovat tietysti asia erikseen.) 

Ja sanotaan vielä ihan suoraan, että tuskin homous vaaleja ratkaisi, vaikka joillekin se on epäilemättä ollut kynnyskysymys. En nimittäin usko, että Väyrynen olisi pärjännyt Haavistoa paremmin, vaikka ei olekaan homoseksuaali. Niinistö vain oli niin suosittu ja on sitä ollut jo ainakin kuuden vuoden ajan. 

Täkäläinen lehdistö ei ole noteerannut asiaa mitenkään merkittävästi, mutta pikku-uutinen löytyy. Vielä lauantaina hehkutettiin kuvan kanssa. Nyt The Guardianissa tyydytään toteamaan, että ”Finns reject gay candidate for presidency”.  Media kai toivoisi radikaalimpia uudistuksia tai skandaaleja. Helsingin seudun kolarisuma viime viikonlopulta löysi tiensä jopa BBC:n uutisiin.

Jäädään seuraamaan miten varsinaissuomalainen ”fundeeraus” toimii kansainvälisillä areenoilla.