Päätin ottaa
varaslähdön vaalianalysoinnissa ja tarjota yhden jo nyt – esianalyysin.
Vuoden 2012 presidentinvaalien
toinen kierros näyttää olevan win-win –tilanne. Todennäköisin tulos on,
että kaikki voittavat: Niinistö, Haavisto ja Suomi. Asetelman ainoa mahdollinen häviäjä on toki Niinistö,
mutta skenaario on epätodennäköinen.
Haavistolla ei
ole ollut oikeastaan kuin voitettavaa päästyään toiselle kierrokselle, koska
pääsy itsessään jo oli niin suuri voitto. Olen aikaisemmin kirjoittanut, että
Haaviston meno toiselle kierrokselle lähetti maailmalle positiivisen viestin
eli kuvan ennakkoluulottomasta ja suvaitsevaisesta Suomesta. Vielä Halosta
valittaessa herätti hänen Setan puheenjohtajuus runsaasti keskustelua, kuten
presidentti itse totesi.
Eikä asiaa muutu,
vaikka Haavisto häviäisikin.
Heikko lenkki
tässä argumentissa tosin on se, että tietääkseni Ruotsin ja Viron ohella
vaaleja ei ole huomioitu oikeastaan juuri lainkaan ulkomailla. Toisin oli
eduskuntavaalien jälkeen, joka sai valtavasti huomiota valtamedioita myöten.
Ulkomaisesta näkökulmasta voittajaksi selvisi ”äärioikeistolainen,
siirtolaisvastainen ja euroskeptinen” puolue. Oli tämä totta tai ei, näin se
useimmiten nähtiin. Toivoa kuitenkin
sopii, että presidentinvaaleista levitetään uudenlaista viestiä. (Lisäys lauantaina 4.2: täytyykin heti korjata, että tänään oli sitten uutisointia. Esim. The Guardian kirjoittaa, "Gay and Green presidential contender battles to break the mould in Finland").
Vaalitulosta
voisi ennakoivasti analysoida sanomalla, että Niinistön voitto näyttää lähes
varmalta. Eikä se ole edes välttämättä kovin suuri katastrofi haavistolaisen
kannalta, sen verran samanmielisiä nämä kaksi gentlemannia tv-tenttien
perusteella ovat. Vaikka Niinistö onkin
ehkä enemmän kovan realismin talousmies kuin Haavisto, joka puolestaan omaa
herkemmän sosiaalisen omantunnon, useimmissa kysymyksissä erot ovat painotuksellisia.
Joskus tuntuu, että herrat voisivat edustaa saman puolueen oikeaa ja vasenta
siipeä.
Normitulos
Haavistolle näyttää olevan jossain 35 % tuntumassa. Jos hän saa 40 %
tai enemmän, kyseessä on riemuvoitto. Yli 50 % vaatisi jo aivan seismistä
muutosta, mihin kovinkaan moni ei taida tosissaan usko. Jääminen 30 %:iin kielisi ikävästi vastareaktiosta,
mutta tulos on yhtä lailla epätodennäköinen.
No comments:
Post a Comment