Elämme aikoja,
jolloin talousmahti näyttää olevan siirtymässä pikkuhiljaa länsimailta Aasiaan.
Onko samoin käymässä talousviisaudelle?
Monet vastaisivat
varmaan ei, kun ajatellaan Japanin kahta deflaatiokierteeseen menetettyä vuosikymmentä. Mutta ehkäpä juuri siksi tähän lähihistorian
kokemukseen ja sen tunteviin kannattaa kiinnittää huomiota. Skenaario näyttää
uhkaavan euroaluetta.
Ja sieltä
suunnalta on joka tapauksessa ilmaantunut mielenkiintoisia analyysejä.
Japanilainen
Nomura Research Instituutin pääekonomisti Richard Koo kiteyttää poliitikkojen ja ekonomistien ongelman
sanomalla, että tilanne on kaikille uusi lännessä. Yksityisten yritysten on oletettu pyrkivän
tuoton maksimointiin, mutta nyt ne pyrkivätkin velkojensa minimoimiseen. Niiden
on ajateltu lainaavan lisää rahaa matalien korkojen aikaan, mutta ne
maksavatkin pois vanhoja velkojaan. Koo
sanoo, että tätä ei yksinkertaisesti opeteta yliopistoissa - perinteiset teoriat joutavat roskakoriin.
Tilanne on
herkullinen oppositiossa oleville ja tuskallinen päättäjille. Ei tarvitse olla
suurikaan talousprofeetta, jos ennustaa että pieleen menee, koska melkein
kaikki menee.
Toinen
aasialainen taloustieteilijä, joka analysoi nykytilannetta valaisevasti, on korealainen
Cambridgen yliopistossa toimiva Ha-Joon Chang. Hän jo vuosi sitten varoitti,
että liian aggressiiviset leikkaukset budjettialijäämän pienentämiseksi saattavat
paradoksaalisesti jopa kasvattaa alijäämää
maan ajautuessa laskusuhdanteeseen.
Nyt Chang kirjoittaa
The Guardianissa, että 1700- ja 1800-luvun talousopit ovat yllättäen
tekemässä paluuta länsimaissa. Äärimmäistä päätä edustaa Republikaanien ehdokas
presidenttiehdokkaaksi Newt Gingrich, joka suositti vähän aikaa sitten
lapsityövoiman käyttöä ratkaisuna ongelmiin ay-liikkeen kanssa.
Mutta myös
Euroopassa lämmitellään vanhoja ideoita.
Chang suomii Britannian
hallitusta oletuksesta, että irtisanomisen pelko saa ihmiset työskentelemään
paremmin. Taloudelliselta kannalta tämä saattoi toimia pari sataa vuotta sitten
yksinkertaisissa suorittavissa töissä, jos työn tuloksella ei ollut paljoa
väliä. Nykyajan kompleksisissa töissä turvattomuus heikentää motivaatiota ja työn
laatua.
Saksa, ja siinä
samassa myös Suomi, kantaa huolta 1700-luvun moralistin äänellä velallisen
maksumoraalin rapautumisesta. Tämä näyttää olevan keskeinen syy vastustaa
Euroopan keskuspankin muuttamista Yhdysvaltojen ja Britannian vastaavien tapaan
todelliseksi keskuspankiksi, joka voisi suoraan rahoittaa jäsenmaita ja painaa
rahaa ilman erillistä valtuutusta.
Moraaliset
pohdinnat ovat tietysti tärkeitä sinällään. Mutta taloudelliselta ja
sosiaaliselta kannalta rahan saatavuuden helpottamisessa jäsenmaiden osalta ja EKP:n roolin
uudelleen harkinnassa näyttäisi olevan järkeä.
Selvää on silti
vain se, että vain uudet ideat voivat tuoda ratkaisun. Aina ei ole vanhassa
vara parempi.
*****************************************************************
Lontoo Making History
Viime
torstaina Lontoossa julkaistiin professori Jorma Kalelan kirja Making History. The Historian and Uses of the Past. Kyseessä on Suomessa pitkän
uran tehneen Kalelan merkittävä pelinavaus kansainvälisillä kirjamarkkinoilla.
Kalela peräänkuuluttaa paradigman muutosta siinä, miten ajattelemme
historiantutkimuksen ja yhteiskunnan suhdetta. Historian tekeminen ja
kirjoittaminen eivät Kalelan mukaan ole akateemisten tutkijoiden erityisoikeus,
vaan kuuluu kaikille. Kannattaa tutustua.
Julkistamistilaisuudessa
oli mukana myös Suomen suurlähettiläs. Ulkosuomalaisesta näkökulmasta on
ilahduttavaa, että suurlähetystö edistää ja on näin aktiivisesti mukana suomalaisissa
kulttuurihankkeissa. (Samana päivänä paljastettiin Lontoossa myös muistolaatta antropologi ja filosofi Edward Westermarckin kunniaksi.)
No comments:
Post a Comment