Aasialaista viisautta

Elämme aikoja, jolloin talousmahti näyttää olevan siirtymässä pikkuhiljaa länsimailta Aasiaan. Onko samoin käymässä talousviisaudelle?

Monet vastaisivat varmaan ei, kun ajatellaan Japanin kahta deflaatiokierteeseen menetettyä vuosikymmentä.  Mutta ehkäpä juuri siksi tähän lähihistorian kokemukseen ja sen tunteviin kannattaa kiinnittää huomiota. Skenaario näyttää uhkaavan euroaluetta.

Ja sieltä suunnalta on joka tapauksessa ilmaantunut mielenkiintoisia analyysejä.

Japanilainen Nomura Research Instituutin pääekonomisti Richard Koo kiteyttää poliitikkojen ja ekonomistien ongelman sanomalla, että tilanne on kaikille uusi lännessä.  Yksityisten yritysten on oletettu pyrkivän tuoton maksimointiin, mutta nyt ne pyrkivätkin velkojensa minimoimiseen. Niiden on ajateltu lainaavan lisää rahaa matalien korkojen aikaan, mutta ne maksavatkin pois vanhoja velkojaan.  Koo sanoo, että tätä ei yksinkertaisesti opeteta yliopistoissa -  perinteiset teoriat joutavat roskakoriin.  

Tilanne on herkullinen oppositiossa oleville ja tuskallinen päättäjille. Ei tarvitse olla suurikaan talousprofeetta, jos ennustaa että pieleen menee, koska melkein kaikki menee.

Toinen aasialainen taloustieteilijä, joka analysoi nykytilannetta valaisevasti, on korealainen Cambridgen yliopistossa toimiva Ha-Joon Chang. Hän jo vuosi sitten varoitti, että liian aggressiiviset leikkaukset budjettialijäämän pienentämiseksi saattavat paradoksaalisesti jopa kasvattaa alijäämää  maan ajautuessa laskusuhdanteeseen.  

Nyt Chang kirjoittaa The Guardianissa, että 1700- ja 1800-luvun talousopit ovat yllättäen tekemässä paluuta länsimaissa. Äärimmäistä päätä edustaa Republikaanien ehdokas presidenttiehdokkaaksi Newt Gingrich, joka suositti vähän aikaa sitten lapsityövoiman käyttöä ratkaisuna ongelmiin ay-liikkeen kanssa.

Mutta myös Euroopassa lämmitellään vanhoja ideoita.

Chang suomii Britannian hallitusta oletuksesta, että irtisanomisen pelko saa ihmiset työskentelemään paremmin. Taloudelliselta kannalta tämä saattoi toimia pari sataa vuotta sitten yksinkertaisissa suorittavissa töissä, jos työn tuloksella ei ollut paljoa väliä. Nykyajan kompleksisissa töissä turvattomuus heikentää motivaatiota ja työn laatua.  

Saksa, ja siinä samassa myös Suomi, kantaa huolta 1700-luvun moralistin äänellä velallisen maksumoraalin rapautumisesta. Tämä näyttää olevan keskeinen syy vastustaa Euroopan keskuspankin muuttamista Yhdysvaltojen ja Britannian vastaavien tapaan todelliseksi keskuspankiksi, joka voisi suoraan rahoittaa jäsenmaita ja painaa rahaa ilman erillistä valtuutusta.

Moraaliset pohdinnat ovat tietysti tärkeitä sinällään. Mutta taloudelliselta ja sosiaaliselta kannalta rahan saatavuuden helpottamisessa jäsenmaiden osalta ja EKP:n roolin uudelleen harkinnassa näyttäisi olevan järkeä. 

Selvää on silti vain se, että vain uudet ideat voivat tuoda ratkaisun. Aina ei ole vanhassa vara parempi.

*****************************************************************

Lontoo Making History

Viime torstaina Lontoossa julkaistiin professori Jorma Kalelan kirja Making History. The Historian and Uses of the Past. Kyseessä on Suomessa pitkän uran tehneen Kalelan merkittävä pelinavaus kansainvälisillä kirjamarkkinoilla. Kalela peräänkuuluttaa paradigman muutosta siinä, miten ajattelemme historiantutkimuksen ja yhteiskunnan suhdetta. Historian tekeminen ja kirjoittaminen eivät Kalelan mukaan ole akateemisten tutkijoiden erityisoikeus, vaan kuuluu kaikille. Kannattaa tutustua.

Julkistamistilaisuudessa oli mukana myös Suomen suurlähettiläs. Ulkosuomalaisesta näkökulmasta on ilahduttavaa, että suurlähetystö edistää ja on näin aktiivisesti mukana suomalaisissa kulttuurihankkeissa. (Samana päivänä paljastettiin Lontoossa myös muistolaatta antropologi ja filosofi Edward Westermarckin kunniaksi.)