Suomi 94v. – Newcastle/Gateshead

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.

Viime lauantaina täällä Newcastle/Gatesheadissä otettiin varaslähtö Suomen 94. itsenäisyyspäivän juhlinnalle. Paikalla oli ehkä n. 50 henkeä.

Juhlat olivat kaikin puolin varsin onnistuneet. Talkootyönä tehty ruoka oli hyvin autenttista suomalaista. Menu piti sisällään mm. graavilohta, poroa, perinteisiä laatikoita, kinkkua, karjalanpiirakoita, pullaa ja tietysti myös suomalaista kahvia. Iltaa piristi jääkiekkopeli. Kiitokset järjestäjille.

Juhlapuheista jäi mieleen se, että noin miljoona suomalaisen syntyperän omaavaa ihmistä asuu Suomen ulkopuolella, joista neljännesmiljoonalla äänestysoikeus.   Kyseessä on siis merkittävä vähemmistö, jonka olemassaolon myös poliitikot voisivat huomioida paremmin.

Puhuin vastaavassa juhlassa vuosi sitten. Puhe käsitteli suomalaisuuden merkitystä tänä päivänä, kuten toinen puhe tänäkin vuonna. Omat ajatukseni eivät ole muuttuneet  vuodessa (onneksi tai onnettomuudeksi). Liitän viime vuotisen puheeni tähän jatkoksi. Se on julkaistu myös Horisontissa (Finn-Guildin jäsenlehti) vuoden alussa. 


Lisäyksenä vielä se, että Helsingin Sanomat kerää tämän päivän lehdessä, ainakin nettiversiossa, tietoja ulkosuomalaisista. Ks. 
http://www.hs.fi/ulkomaat/Ulkosuomalaisia+jo+yli+miljoona++HS+etsii+heit%C3%A4+uudessa+palvelussa/a1305550737443 

***************************************************************

Itsenäisyyspäiväpuhe

Kiitän kunniasta saada pitää itsenäisyyspäiväpuhe tämän vuoden juhlassa. Vaikka aihe onkin vaikea.

Ei ainoastaan siksi, etten ole aikaisemmin pitänyt itsenäisyyspäiväpuhetta. Vaan ennen kaikkea siksi, että teema itsessään on niin haastava.

Ei ole helppoa puhua itsenäisyydestä.

Olen tietysti kuullut monia itsenäisyyspäiväpuheita elämässäni. Useimmat niistä koulun juhlissa tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa.  Yhden jopa armeijassa.

Perinteiset itsenäisyyspäiväpuheiden aiheet ovat useimmille tuttuja. Aika tavallisesti ne käsittelevät Suomen sotia ja veteraaneja.  Nämä asiat eivät ole kuitenkaan sellaisia, joista puhuminen tulee minulle luontaisesti, lainkaan silti väheksymättä niiden merkitystä. Ajattelinkin, että lähestyn päivämme teemaa toisella tavalla.

Mitä on itsenäisyys tänä päivänä - vuonna 2010?

Aikomuksenani ei ole tietysti pyrkiä minkäänlaiseen kattavaan esitykseen asiasta. Olkaa huoletta.

 Mutta minulla on päällimmäisenä mielessä ajatus, että itsenäisyyden merkitys on muuttunut vuosikymmenien kuluessa. Suomen itsenäisyys on 2010-luvulla jotain muuta kuin se oli vaikkapa 1950- tai 1970-luvuilla.

Mitä on sitten muuttunut?

Maailma.

Mutta keskitytään kuitenkin muutamaan asiaan.

Globalisoitumisen johdosta rajat merkitsevät paljon vähemmän. Suomi ja suomalaisuus eivät elä enää, tai elävät vähemmässä määrässä, ainoastaan tietyn maantieteellisen alueen sisällä. Kielen harrastaminen ja kulttuurin saanti ei ole niin paljon enää rajoista kiinni.

Otetaanpa esimerkki. Poikani Akseli pystyy vaikka päivittäin katselemaan Pikku Kakkosta vaikka hän ei asukaan Suomessa. Akseli tosin sanoo nyt 6-vuotiaana, että Pikku Kakkonen on pikkulapsille ja katsoo mieluummin Bakugania tai Lego Hero Factoria, jotka nekin saa suomeksi.  Olen asiasta hiukan eri mieltä.

Itse katselen lisäksi mm. hiihtoa ja jääkiekkoa sekä joitakin YLE:n keskusteluohjelmia.  Suosittelen Pressiklubia.

Nykyisin voi toisaalta soittaa videopuhelun niin monta kertaa päivässä kuin haluaa, ja pitää yhteyttä auki vaikka kaksi tuntia - ilman puhelinlaskuja. Lehdet on mahdollista lukea päivittäin, jne.

Tähän on syytä lisätä se, että matkustamisesta ja muuttamisesta suuntaan tai toiseen on tullut paljon helpompaa ja asumisesta monesti lyhytaikaisempaa. Olen itse tästä hyvä esimerkki, koska asun käytännössä kahdessa maassa, vaikka se toinen maa onkin tällä hetkellä Hollanti.

Emme todellakaan elä enää kirjeiden ja lankapuhelinten aikaa, jolloin muutto toiseen maahan kai merkitsi ratkaisevaa siirtymistä toisen kulttuurin piiriin.

Mutta miten tämä sitten vaikuttaa itsenäisyyteen?

Siten että Suomen itsenäisyys on 2010-luvulla korostetusti ja kirjaimellisesti jotain paljon laajempaa kuin esimerkiksi maan aseellinen puolustaminen.

Itsenäisyys on suomalaisuuden vahvuutta ja autonomisuutta globaalissa maailmassa.

Tällaista Suomea ei voida enää sijoittaa yksinomaan tiettyjen rajojen sisään, vaikka tietysti maantieteellinen Suomi lienee se vahvin linnake. 

Uskon, että tulevaisuudessa ihmiset tulevat elämään entistä useammin samanaikaisesti useassa kulttuurissa ja usealla kielellä, vaikka tietyt poliittiset liikkeet pyrkivätkin viemään maailman takaisin 1950-luvun yhtenäiskulttuuriin.

Olennaista Suomen itsenäisyyden kannalta on säilyttää Suomen kulttuuri ja suomen kieli vahvana ja iskuvoimaisena sekä jo täysin globaalisessa virtuaalimaailmassa että hiukan vähemmän globaalissa reaalimaailmassa.

Nykyään koko maailma voi olla jatkumoa emämaan kulttuurille rajoihin katsomatta. Hiukan kärjistäen, Suomi ei ole enää vain Suomessa vaan kaikkialla.

Toivotan kaikille hyvää Suomen 93. itsenäisyyspäivää.