Sisäsuomalaisen blogi

Saavuin viime yönä käytännössä lumettomaan Helsinkiin. Taksin ikkunasta maa näytti vielä valkoiselta, mutta aamulla meren rannassa oli sekin vaihtunut muutamaksi jääkaistaleeksi kävelytiellä.

Ei voi muuta todeta, kun että niin ne säät vaihtelevat vuosittain.  Lehtien mukaan Helsingissäkin oli viime vuonna tässä vaiheessa lunta jo yli puoli metriä.

Vietin viime joulun Gatesheadissä Englannissa, ja vein poikani hiihtämään kuumeessa paikalliseen puistoon.  Tällaisesta saa vähän eksentrisen maineen, mutta näin otollista tilannetta ei voinut jättää käyttämättä hyväksi. Siis minä olin kuumeessa – ei tarvitse hälyttää lastensuojeluviranomaisia.  

Lunta oli sielläkin noin kymmenen senttiä, ja koko maa helisemässä ”äärimmäisten” sääolosuhteiden kourissa. Lentokentät menivät kiinni ja uutiset kertoivat uskomattomista selviytymistarinoista: kuinka joku oli joutunut hylkäämään autonsa moottoritielle ja kuitenkin selvinnyt hengissä, ja kuinka vanhukset olivat jääneet jumiin koteihinsa ja elivät urheiden ulkopuolisten ruoka-avun varassa.

Tänä vuonna viranomaiset ja kaupat olivat valmistautuneet toden teolla. Vähän huvitti, kun näin paikallisen marketin aulassa säkkikaupalla tiesuolaa ja kymmenittäin jättikokoisia lumilapioita. Lämpötila lähenteli kymmentä plusastetta ja vettä vihmoi taivaalta.

Matka jatkuu Keski-Suomeen ja myöhemmin kohti Pohjois-Suomea. Tässä tilanteessa ainoa oikea ilmansuunta.

Palaan asiaan joulun jälkeen uusien havaintojen kera – tilapäisesti ”sisäsuomalaisesta” vinkkelistä.  

Hyvää joulua kaikille.