Kun Suomessa on
keskitytty valitsemaan presidenttiä, Iso-Britanniaa on askarruttanut aivan
toisenlainen ongelma. Skotlanti on nimittäin aikeissa järjestää kansanäänestyksen maan itsenäisyydestä.
Suomessa ja
monissa muissa Manner-Euroopan maissa ei aina osata erottaa Brittein saarten
eri kansakuntia toisistaan. Englantia käytetään usein yleisilmaisuna kaikille
saarivaltakunnan asukkaille. Big mistake. Todellisuudessa skotlantilaisen
kutsuminen englantilaiseksi vastaa pitkälti tilannetta, jossa unohtaa sen
pienen eron, että suomalaiset eivät olekaan ruotsalaisia. Maassa on hyvin
selkeä kansallinen identiteetti.
Skotlannilla on
ollut myös vuodesta 1998 lähtien oma parlamentti ja ”ensimmäinen ministeri”.
Maa voi päättää itsenäisesti mm. koulutuspolitiikasta ja terveydenhuollosta.
Skotlanti onkin himpun verran lähempänä pohjoismaisia hyvinvointivaltioita kuin
heidän eteläinen naapurinsa.
Kun Englannissa
maksetaan lähes 9000 punnan lukukausimaksuja, yliopisto-opiskelu on ilmaista
skotlantilaisille. Tilanne vanhustenhuollossa ja lääkekorvauksissa on
samankaltainen. Mielenkiintoinen
yksittäistapaus on Englannin puolella oleva rajakaupunki Berwick-upon-Tweed,
jossa harkitaan ihan tosissaan kaupungin siirtämistä toiseen maahan.
Lontoon ja
Edinburghin välille on syntynyt kiista tarvitseeko Skotlanti Westministerin
siunauksen kansanäänestykselle ja erityisesti sen ajankohdalle. David Cameronin
mukaan sitova äänestys olisi pidettävä vuoden 2013 aikana. Skotlannin
”ensimmäinen ministeri” Alex Salmond on suunnitellut kuitenkin sen pitämistä
vuonna 2014 Bannockburnin taistelun 700-vuotispäivänä, jossa kuinkas ollakaan Skotlanti
saavutti historiallisen voiton englantilaisista.
Vallanpitäjät
Lontoossa ovat ymmärrettävissä kauhuissaan ajatuksesta, että maa hajoaisi.
Kyseessä on vakavin perustuslaillinen kriisi sitten vuoden 1921, jolloin 26
irlantilaista kreivikuntaa erosi brittiläisestä imperiumista.
Argumentit
puoleen ja toiseen ovat toistaiseksi olleet kuitenkin häilyviä.
Yhtenäisen
Britannian puolustajat pelottelevat, että Skotlanti on liian pieni pärjätäkseen
omillaan. Erikoinen väite, kun muistaa, että on olemassa muitakin noin
viisimiljoonaisia aika hyvin toimeentulevia kansakuntia. Miksi skotit olisivat
sen tumpelompia kun norjalaiset tai suomalaiset?
Unionin
puolustajat väittävät, että Englanti tukee Skotlannin anteliaampaa hyvinvointivaltiota
verovaroin. Skotlantilaiset huomauttavat, että itse asiassa he ovat nettomaksajia,
kun Skotlannin aluevesiltä pumpattavat kaasu- ja öljyvarannot otetaan huomioon,
joiden tulot menevät tällä hetkellä Edinburghin ohi Lontooseen. Asia on johtanut mielenkiintoiseen nokitteluun. Cameron todistelee, että Skotlannille kuuluu
väkiluvun mukaan 8% näistä rikkauksista, ja pankkien kansallistamisista
aiheutuneet merkittävät velkavastuut. Salmond toteaa, että edellinen luku on alueellisti
ajatellen 90%, mutta he voivat kyllä ottaa kontolleen sen 8% valtakunnan
velkataakasta.
Kiistassa on
kysymys ennen kaikkea vallasta. Vallanpitäjät eivät sitä halua menettää
kutistumalla. Ja ajatella, jos itsenäinen Skotlanti löytää kumppaneita
pohjolasta ja menee lisäksi vasemmalta Englannin ohi suoraan EU:n ”ytimeen” ja
jopa Euroon asti.
Skotlantilaisille
tuntuu tällä hetkellä merkitsevän eniten se, että he saavat itse päättää
itsenäisyydestä. Vaikka tulos olisikin kielteinen. Kannatus kun on toistaiseksi
vain jossain 30-40 prosentin välimaastossa.
No comments:
Post a Comment